Hae
Koivulan Emäntä

Kun lapsen tuleva hoitopaikka näkee vain ongelmia

Toive, Päivähoidon aloitus

 

Miltä tuntuu, kun lapsen tulevan hoitajan mielestä kaikessa hoitoon liittyvässä asiassa on ongelma? Tutustumisjakso on liian lyhyt. Lapsi on vilkas ja energinen. Lapsi ei osaa aina käyttäytyä. Lapsi kiukuttelee. Lapsi ei aina nuku päiväunia. Lapsella on ruoka-aine yliherkkyyksiä. Listaa voisin jatkaa loputtomiin, mitä sain kahdessa tunnissa kuulla lapsestani. Mutta palataanpa kuitenkin alkuun. Mistä tämä alkoi?
Kesällä kerroin Pieni tietoisku päivähoidosta -postauksessa, että Ässä on aloittamassa  perhepäivähoitajalla syyskuussa ja minä palaan töihin. Elokuun alussa kävin allekirjoittamassa hoitosopimuksen ja sovimme perhepäivähoidosta vastaavan työntekijän kanssa pehmeästä laskusta hoitoon. Käytännössä tämä olisi tarkoittanut sitä, että ennen minun töiden alkua Ässä olisi käynyt ensin harjoittelemassa hoidossa oloa minun kanssa ja sitten jäänyt muutamana päivänä muutamaksi tunniksi yksin, ennen kuin aloittaa täyspäiväisesti hoidon. Olin tyytyväinen tähän. Pääsisin tutustumaan hoitajaan ja voisimme rakentaa luottamuksellisen suhteen. Näin ainakin ajattelin.
Viime viikolla pakkasin Ässän autoon laukkuineen ja lähdimme innolla tutustumaan meidän tulevaan perhepäivähoitajaan. Olimme hoitajan kanssa jo kerran aikaisemmin tavanneet ja puhuneet muutamasti puhelimessa. Hoitaja vaikutti ihan mukavalla ja ymmärtävälle, sellaiselle kuin hoitajan kuuluukin. Oletin, että hoidon aloitus ja kaikki oli selvää. Ei se sitten ihan niin mennytkään.
Ensimmäiseksi sain kuulla, että tutustumisjakso on aivan liian lyhyt. Kerroin, että tällaista 3 päivää äidin kanssa ja 5 päivää 4-6h yksin jaksoa minulle oli ehdotettu. Nyt hoitaja oli sitä mieltä, että hän haluaa kuukauden jakson eikä vajaa kaksi viikkoa riitä mihinkään. Kerroin ettei se nyt ole mahdollista, koska  työni ovat nyt alkamassa. Tutustumiskäynnin aikana hoitaja otti tämän ongelman useasti esille. Lopulta kysyin häneltä, että mitä hänen mielestään minun tulisi tehdä? Hänelläkään ei tuntunut siihen olevan muuta vaihtoehtoa, kuin se etten aloittaisikaan töitä.
Kun olimme jo muutamasti keskustelleet tästä tutustumisjakson pituudesta hoitaja siirtyi Ässän ”haasteisiin ja ongelmiin”. Ässä on vilkas eikä vielä ymmärrä syy ja seuraus yhteyttä. Ässä saattaa heittää hiekkaa, repiä hiuksista, purra, kiukutella, töniä, ottaa kädestä leluja sekä kaikkea muuta mitä normaalit 1v8kk pojat tekevät. Mutta tällainen toiminta ei nyt käy. Hoitaja näki tällaisen käytöksen erittäin suurena ongelmana. Tässä kohtaan aloin kyseenalaistamaan hoitajan pärjäämisen yksin kolmen muun lapsen ja Ässän kanssa. Suurimpana ongelma hoitaja näki sen, ettei Ässä aina nuku päiväunia. Kaikkien lasten pitää nukkua 2h päiväunia. Minkäs minä teen, jos lapseni ei nuku?
Entäs sitten nämä ruokarajoitteet?!? Eihän nyt tällainen käy. Olimme keskustelleet, että Ässän vatsa ei oikein siedä vehnää ja maidon kanssa on ollut ongelmia. Lisäksi hoitaja hermostui, kun kerroin ettei Ässä syö lainkaan sokeria. Eli en pidä ajatuksesta, että joka päivä olisi myöskään herkkuja tarjolla. Tästähän riemu repesi. Enkö ymmärrä miten kallista on syöttää sokeroimattomia tuotteita? En voinut pitää kieltäni kurissa ja taisin tiuskaista sen olevan halvempaa kuin sokeriherkkujen. Samalla hoitaja myös ilmoitti, ettei hän voi tehdä joka päivä Ässälle erikseen ruokaa. Hän suunnitteli, kuinka tekisi aina Ässällä 5 päivän satsin sunnuntaisin. Kerroin avoimesti, että tällaista vaihtoehtoa en tule hyväksymään, että Ässä syö 5 päivää samaa ruokaa. Tulimmekin siihen tulokseen, ettemme tule pääsemään ruuan suhteen yhteisymmärrykseen.
Ässän tavaroita pakkaillessa totesin, että meidän välille ei taida muodostua luottamuksellista suhdetta. Hoitaja itsekin tuntui olevan sitä mieltä. Hän suhtautui hyvin negatiivisesti Ässän hoidon aloituksen suhteen. Hän kuitenkin kertoi, olevansa valmis yrittämään. Minä en kuitenkaan enää ollut. Tämä oli se hetki, kun tajusin etten ikinä voisi laittaa lastani hoitoon sellaiseen paikkaa, joka ei tunnu 100% hyvälle. En vaikka olisi kuinka luotettava hoitaja noin muuten.
Päivähoitoon mini rodini -reppu, Gugguu huppari ja Converset

Soitin vielä samana päivänä päivähoidon järjestämisestä vastaavalle työntekijälle ja kerroin päivän tapahtumista sekä käydystä keskustelusta hoitajan kanssa. Täältä sainkin yllätykseni tukea. Todettiin ettei tällaisella hoitosuhteella todennäköisesti ole mahdollisuutta onnistua. Päädyttiin etsimään Ässälle heti uusi hoitopaikka, jotta ei tarvisi heti kuukauden päästä vaihtaa. Vaihtoehtoja alettiin heti kartoittamaan ja yllättäen löytyi paikka meidän ensimmäisestä hoitopaikka toiveesta.
Päiväkodista otettiin minuun samantien yhteyttä ja sovimme tutustumisesta. Kerroin, että olen huolissani pärjätäänkö siellä Ässän kanssa, kun perhepäivähoitaja oli todennut Ässän olevan haastava. Murheelleni hymyiltiin ja luvattiin ettei Ässä tule edes olemaan se hankalin lapsi. Huokaisin helpotuksesta. Nyt Ässä meneekin päiväkotiin ja luotan, että hän pärjää. Olemme jo kolmena päivänä tutustuneet paikkaan ja tuntuu aivan täydelliselle. Ja mikä parasta, Ässän tyttöystävä on samassa ryhmässä. Eli joku halaa ja pussaa Ässää joka päivä.
Huomenna palaan aiheeseen päiväkoti vs. perhepäivähoito.

 

Muistitko pestä kätesi?

”Pesitkö kädet?”
”Käytitkö saippuaa?”
”Kuivasithan hyvin?”
Käsien pesu
Nämä kolme kysymystä kuuluu meidän perheessä usein. Kysymykset esitetään, kun tullaan ulkoa sisälle tai ollaan menossa ruokapöytään. Näin toimitaan myös kylässä sekä ravintolan ruokapöytään asettuessa. Ja tietenkin aina, kun käydään vessassa. Ruuan valmistus ja leipominen aloitetaan aina käsien pesulla. Meillä pestään käsiä usein, niin aikuiset kuin lapsetkin. Jopa Ässä, 1v8kk, tietää milloin pitää pestä kädet ja juoksee innoissaan vessaan pesemään käsiään. Ässä myös huomauttaa, jos joku ei ymmärrä antaa hänelle saippuaa. Eli käsien pesu on iskostettu jo hyvin varhaisessa vaiheessa meidän perheen lapsille.
Mistä tämä aihe nousi mieleeni juuri nyt? Olen kiinnittänyt jo jonkin aikaa huomiota siihen, miten harvoin ihmiset pesevät käsiään tai jos pesevät niin käyttävät vain vettä. Käsien kuivaaminen saattaa tapahtua omaan paitaan tai oletetaan pelkän ravistelun riittävän. Unohdetaan, että juuri kosteus on se mitä bakteerit rakastavat. Lasten käsien pesun ohjaus usein tuntuu jäävän taikka heidän käsiään virutetaan nopeasti vain veden alla. Ihan järjetöntä! Varsinkin lasten käsissä on ulkoleikkien jälkeen mielettömät määrät bakteereja.
Mutta nyt tämä aihe nousi vahvasti mieleen meidän Tukholman risteilyllä. Matkustimmehan tällä kuuluisalla norovirus aluksella, joten hygienia nousi voimakkaasti seurueemme mieleen. Myös laivan henkilöstö oli ilmeisesti tiedostanut kuinka harvoin tai huolimattomasti ihmiset pesevät käsiään. Laivan kaikkiin vessoihin  oli ilmestynyt ohjeet käsien pesuun ja pyyntö muistaa pestä kädet saippualla sekä kuivata huolellisesti pesun jälkeen. Lisäksi jokaisen ruokapaikan eteen oli ilmestynyt käsidesiautomaatti. Tästä kaikesta huolimatta, en kovinkaan monen ihmisen huomannut pesevän käsiään saati käyttävän käsidesiä ennen ruokailuun tuloa. Ja sitten me ihmettelemme miksi taudit leviää…Tiedän, että useimmat pesevät kyllä kätensä kotona, mutta miten se poikkeaa julkisiin vessoihin tai ravintoloihin? Millä perusteella käsiä ei tarvitse pestä vedellä ja saippualla julkisessa vessassa käynnin jälkeen? Tai ennen ruokailua ravintolassa? Itseen keksi tähän mitään järkevää syytä, miksi ihmiset toimivat näin. En keksi muuta kuin ajattelemattomuus ja laiskuus.

 

Käsien pesu

Käsienpesuohje:

Ota sormukset, korut ja rannekello pois kädestä 
sekä käsienpesun että ruoanlaiton ajaksi.
Kastele kädet ensin lämpimällä vedellä.

Ota käsiin nestesaippuaa.
Hiero kämmeniäsi yhteen noin 20 sekuntia.
Pese kämmenet huolellisesti myös selkäpuolelta ja sivusta.  Pese myös ranteet, sormien välit sekä kynsien alustat.
Huuhtele kädet puhtaaksi.
Kun suljet hanan, älä kosketa sitä paljaalla kädellä,  vaan suojaa kättäsi esimerkiksi käsipyyhkeellä.  Näin hanassa olevat bakteerit eivät tartu puhtaisiin käsiisi.
Kuivaa kädet huolellisesti puhtaaseen,  kertakäyttöiseen pyyhkeeseen.
Lopuksi voit vielä hieroa käsiisi desinfiointiin  eli puhdistamiseen tarkoitettua ainetta.


Erityisen tärkeää on pestä kädet AINA niistämisen, aivastamisen ja wc:ssä käynnin jälkeen, sekä ennen ruuan valmistusta tai ruokailua. 

 

Testaa pesetkö käsiäsi tarpeeksi kauan:

Seuraavan kerran, kun peset käsiä laula mielessä tai ääneen kaksi kertaa ”paljon onnea vaan”. Jos olet ennen laulun loppua valmis, peset käsiä liian vähän aikaa.