Hae
Koivulan Emäntä

Stressitön joulu – absurdiako? 5 vinkkiä stressittömään jouluun

Stressitön joulu

 

Sain Oliver teki meistä perheen -blogin Liinalta blogihaasteen stressittömään jouluun. Päätin ottaa haasteen vastaan, koska meillä on jo viimeiset pari vuotta ollut tavoitteena stressitön joulu. Liina on listannut blogiinsa 6 loistavaa vinkkiä, kuinka saa aikaiseksi stressittömän joulun ja ne voi käydä lukemassa täältä.
Meidän perheellä on tosiaan ollut jo vuodesta 2014 alkaen tavoitteena stressivapaa joulu. Tämän stressittömyyden pani liikkeelle pieni ihana vastasyntynyt Ässä, joka oli vasta reilun kuukauden ikäinen ensimmäisen joulun koittaessa. Eli luonnollisestikin joulu piti järjestää stressittömästi. Muistan edelleen kuin eilisen päivän, tuon vuoden 2014 joulun. Se oli ensimmäinen joulu, kun emme juosseet kyläpaikasta toiseen, toimittaneet joululahjoja joka osoitteeseen ja eläneet minuuttiaikataulua. Se oli ensimmäinen joulu, kun ilmoitimme kaikille sukulaisille viettävämme joulun kotona nauttien omasta perheestä. Ilmoitimme myös, että me emme ota vierailijoita vastaan. Tämä sai toki sukulaisissa aikaan aikamoisen kuohahduksen, mutta me emme välittäneet. Voin kertoa, että se oli sen arvoista!
Mitä me sitten teimme jouluna 2014? Teinimonsterin kanssa yhdessä valmistimme kaikki jouluruuat ja ruokaa vain sen verran, että se riittää meille eikä yhtään yli. Kävimme valikoimassa kuusen ja koristelimme sen aaton aattona. Lahjat tilattiin netistä ja paketoitiin jokainen omassa piilossaan. Jouluaaton koittaessa nukuimme pitkään ja söimme yhdessä aamiaiseksi riisipuuroa. Kävimme koirien kanssa kävelyllä, pelattiin ja naurettiin. Kävimme tekemässä naapurustossa kierroksen ja arvostelimme toisten jouluvaloja ja -koristeita, kenellä on kaikkein kaameimmat jouluvalot ajatuksella. Illalla syötiin ja katsottiin Samu sirkan joulutervehdys. Avattiin lahjat ja syötiin lisää, kunnes oltiin niin ähkyssä, että uni tuli silmään. Joulupyhinä kävimme haudoilla ja Helsingissä joulukadulla ihastelemassa tunnelmaa. Eli vietimme todellista laatuaikaa yhdessä perheenä.
Jokaiselle stressittömyys tarkoittaa eriasioita. Meille stressittömyys tarkoittaa kiireettömyyttä ja rauhaa ilman turhia suunnitelmia. Toiset taas nauttivat kiireestä, listojen laatimisesta ja tarkoista suunnitelmista. Toiset haluavat käydä jokaisen sukulaisen luona jouluna ja viettää aikaa koko suvun kesken. Itsekin pitäisin joulusta suvun kesken, mutta niitä kyläpaikkoja on niin monta, eikä meidän suvussa ole mahdollista keskittää kyläilyä vain yhteen paikkaan… kaikilla on käytävä tai muuten joku suuttuu. Tämän vuoksi olemme päätyneet olemaan menemättä minnekään.
 
Ja sitten ne minun vinkit stressittömään jouluun:

Stressitön joulu

1. Älä suunnittele!

Kyllä luit aivan oikein. Älä laadi tiukkoja ja turhia suunnitelmia. Sillä stressi syntyy siitä, kun ne suunnitelmat eivät menekään juuri niin kuin on ajatellut. Toki tiettyjä suunnitelmia kannattaa tehdä, kuten ostoslista kauppaan. Mutta jos suunnittelet millainen joulu teillä tulee olemaan, missä kaikkialla käydään ja mitä tehdään yms. ne ei välttämättä toteudu, ei ainakaan niin kuin on suunnitellut. Ja pettymykset tuhoavat joulutunnelman.

2. Unohda lahjat! 

 
Tämä on hieman vaikeasti toteutettava neuvo, mutta hyvin tärkeä, sillä lahjat ovat tunnetusti yksi kovimmista stressin aiheuttajista jouluna. Kaikki haluaa toteuttaa lahjatoiveet ja sitten stressataan rahasta, koska lahjatoiveet saattavat olla yllättävän hintavia. Kaupoista yritetään metsästää sitä kaikkien himoitsemaa lahjaa ja kaupat huutaa loppuunmyytyä. Kerron salaisuuden, että sitä saa taas joulun jälkeen. Aivan varmasti. Toki sitten se ei ole enää se joululahja… Anna armoa itsellesi näissä lahja-asioissa. Muistaminen on oikeasti tärkeintä. Varsinkaan pienet lapset eivät vielä ymmärrä lahjojen päälle, ellemme sitä heille opeta. Isommat lapset jo vähän ymmärtääkin, mutta heidän kanssaan voi myös tehdä sopimuksia. Esim. maksimissaan kolme toivetta. Ja ne lapset saa varmasti myös muualta lahjoja, eli ette ole ne ainoat lahjan antajat.

3. Karsi kyläilyissä!

Pahinta on, jos joulu kuluu ratin takana. Varsinkaan jos ei nauti siitä matkustamisesta. Kyläpaikasta toiseen juokseminen on yksinkertaisesti kuluttavaa ja stressaavaa, varsinkin jos pieniä lapsia. Se pukemisen, riisumisen ja kiukuttelun määrä. Ei kiitos.

4. Pysähdy!

Tämä on ehkä tärkein neuvo. Pysähdy ja huomaa mitä ympärillä on. Katsele ja kuuntele. Jos juokset ja kiirehdit koko ajan, et välttämättä huomaa niitä kaikkia ihania pieniä asioita, joita sinun ympärillä on. Jos olet ostostkeskuksessa keskellä jouluruuhkaa, niin kokeile pysähtyä siellä. Osta vaikka kuppi kahvia ja istahda penkille. Katsele ympärillesi ja tarkkaile mitä näet? Miltä se ruuhka ja kiire tuntuu? Ja onko pohdi onko sinulla oikeasti kiire? Vai voisitko pysähtyä ja vain olla rauhassa?

5. Nauti!

Joulussa on oma tunnelma. Ja jokaiselle joulun tunnelma koostuu erilaisista asioista. Nauti tästä ihanasta joulutunnelmasta, sillä se on vain kerran vuodessa. Nauti ruuasta, perheestä, väreistä, mausta, äänistä ja rakkaudesta. Nimittäin sitä se joulu on. Joulun voi oikeasti tuntea kaikilla aisteilla. Eli nauti!
Näillä vinkeillä minä saan aikaan stressittömän joulun. Varsinkin jos pystyn niitä itse noudattamaan. Suurinta haastetta minulle tuo lahjat, sillä haluaisin toteuttaa aina kaikkien toiveet… Eli siinä on minun kompastuskiveni joka vuosi. Ehkä tänä vuonna onnistun, sillä meillä on tavoitteena teema ”Less is more” eli panostamme laatuun emme määrään.

 

Amatöörin 5 vinkkiä kameran ostoon

Nikon D7200

Järjestelmäkamera vai pokkari

Järjestelmäkameroita kuten pokkareita on paljon erilaisia, eli valinnanvaraa löytyy kummassakin ryhmässä. Järjestelmäkamera on monipuolinen. Siihen voi manuaalisesti itse valita kaikki mahdolliset kuvausasetukset, mutta myös automaattikuvaus onnistuu.  Myös puoliautomatiikka asetuksia löytyy, kuten aukon tai ISO:n esivalintaa. Järjestelmäkameraan saa hankittua lisävarusteita vaikka kuinka paljon ja siten tehtyä kamerasta omaan käyttöön juuri sopivan. Järjestelmäkameran käyttö vaatii huomattavasti enemmän opettelua kuin pokkari, mutta kun sen käytön oppii on kuvaustulos aivan eri. Pokkarilla kuvaamisessa onnistuu yleensä aina, koska sen automatiikka valikoi kaiken sinun puolesta. Joissakin poikkareissa on erilaisia puoliautomatiikka valikkoja, joissa kuvaaja pääsee itse vaikuttamaan hieman säätöihin.

Kuvaus tottumukset

Ennen kameran ostoa, on hyvä miettiä mitä kuvaa, milloin kuvaa ja millaisissa oloissa kuvaa? Onko kamera satunnaisessa käytössä vai jatkuvasti mukana? Haluanko oppia kuvaamaan itse vai haluanko, että kamera tekee kaiken puolesta? Onko kuvaaminen harrastus vai tavallista satunnaista räpsimistä? Jos kuvaaminen on harrastustasolla, niin järkkäri on ihan ehdoton valinta, jolloin kannattaa pohtia ostaako croppi- vai täyskennoisen kameran. Oma valintani esim. lasten ja lemmikkien kuvaamiseen on ehdottomasti järkkäri. Järkkäri on huomattavasti nopeampi kuvamaan liikkuvaa kohdetta. Lisäksi järkkäri voittaa pokkarin pimeässä mennen tullen. Lisäksi itse tykkää säätää kameroiden kanssa ja kokeilla uutta.

Koko

Järjestelmäkamera on iso! Lisäksi se vaatii lisätarvikkeita. Toki esim. yhdellä yleisobjektiivilla pärjää, mutta jos ei halua sijoittaa objektiiveihin, niin olisiko kuitenkin pokkari riittänyt? Matkalle on hyvä ottaa mukaan pari kolme erilaista objektiivia, eri tilanteisiin sopiva, sekä lisäsalama ja -akkuja. Eli kannettavaa on. Järjestelmäkamera usein vaatiikiin ihan oman laukun. Pokkarin hyvä puoli on, että se mahtuu taskuun tai ainakin käsilaukkuun. Järjestelmäkameroitakin löytyy eri kokoluokissa: minijärkkäri, mikrojärkkäri, croppi- tai täyskennojärkkäri, mutta jokainen niistä on isompi kuin pokkari.

Kokeile ja tutustu

Kameraa ei kannata ostaa hetken mielijohteesta vaan erilaisiin vaihtoehtoihin kannattaa oikeasti tutustua ja käyttää aikaa valikointiin. Kannattaa käydä eri liikkeissä tutustumassa tarjontaan ja etsiä netistä kokemuksia, esimerkiksi valokuvaajan neuvola facebookissa on hyvä paikka kysyä kokemuksia. Kamera kannattaa valita sen mukaan, mikä tuntuu omaan käteen parhaimmalle sekä vastaa omia kuvaustarpeita. Jos kamera ei tunnu omassa kädessä hyvälle, niin sitä ei tule valikoitua mukaan, eikä sillä kameralla kotona laatikossa mitään tee. Eli valikoi kamera, jota olet valmis kantamaan mukana.

Hinta

Tässä kohtaa tuleekin kysymykseen hinta. Mikä on se summa, jonka olet valmis sijoittamaan kameraan? Pokkarin kun ostaa, se on siinä, ei muita kuluja. Järjestelmäkamera vaatii erilaisia objektiiveja sekä mahdollisesti irtosalamia yms. Ja jos harrastus alkaa viemään mennessään, tulee hankintaan taustakankaat, jalustat ja erilaiset filtterit. Eli kun hyvän peruspokkarin saa 300-500€, menee järkkäriin 1000-1500€ ja harrastuksen edetessä vain taivas on rajana. Järkkärillä, objektiiveilla sekä lisävarusteilla on kuitenkin hyvä jälleenmyyntiarvo, toisin kuin pokkarilla. Mutta ei niitä varusteita kuitenkaan turhaa kannata ostaa, ei niistä omia pois saa. Jos järjestelmäkamera kiinnostaa ja on aloitteleva kuvaaja, niin kannattaa harkita käytetyn järkkärin ostamista.

Minun valinta

Minun kameran ostosta voi käydä lukemassa täältä. Itse valikoin siis kamerakseni Nikonin D7200, joka on todella hyvä kamera harrastajalle. Syyt miksi halusin juuri tämän kameran:
Hinta! Se oli maksimi hinta, mitä minulla oli tällä hetkellä varaa maksaa kamerasta. Tai ei nyt ehkä ihan se maksimi, mutta nyt se oli jäätävän hyvässä tarjouksessa, joten siihen oli pakko tarttua… 😀
Astetta parempi. Uusi kamera oli minun vanhaa Nikon D5100 verrattuna asteen tai pari parempi, eli uudella kameralla kykenen omaan harrastelija kuvaamisen nostamaan uudelle tasolle. Haluan kehittyä kuvaajana. Tavoitteena onkin ettei tulevaisuudessa tarvitsisi kiikuttaa lapsia studioon toisten kuvattavaksi, jotta saan kirjahyllyyni kehyksiin hyviä kuvia lapsistani. Haluan myös meidän lemmikeistä taidokkaita kuvia kehyksiin.
Viimeisenä syynä oli MERKKI. Minulla on siis aikaisemmin ollut Nikonin järkkäri ja sen tarvikkeisiin olin jo valmiiksi sijoittanut sievoisen summan. Eli olisi suorastaan tyhmyyttä vaihtaa tässä kohtaa merkkiä. En halunnut hankintojen olevan turhia ja siksi päädyin jälleen Nikoniin. Ja kyllä minun täytyy myöntää, että olen ollut tyytyväinen Nikonin käyttäjä jo 7 vuotta, eli ei ole edes ollut syytä harkita merkin vaihto.