Hae
Koivulan Emäntä

Äitipeli: valmistaudu häviämään!

Seuraavaa kirjoitelma kannattaa lukea huumorilla vaikka toki tekstissä on mukana pieni totuus. Teksti on kirjoitettu pilke silmäkulmassa, hieman huvittuneena, muistellen mitä kaikkea vuosien saatossa on kuultu.

Onneksi olkoon, olet valinnut lähteä mukaan peliin, jossa on vain häviäjiä. Tätä peliä sinä et voi voittaa, koska olet äiti. Mutta kuinka pahasti sinut tässä pelissä tuomitaan riippuu muista pelaajista eli sinun kanssasisarista, toisista äideistä. Äitiys on muuttunut peliksi, jonka säännöt muuttuvat koko ajan. Aina kun luulet oppineesi pelaamaan tätä peliä huomaat, että pelaat edelleen väärin ja epäonnistut jälleen toisten äitien silmissä. Olen minun 15 vuoden äitiurani aikana tullut siihen käsitykseen, että teen äitinä aina kaiken väärin. Mielipiteeni ovat vääriä, kaikki päätökseni ovat vääriä, jopa ajattelen kaikesta aivan väärin. Olen äitiyden myötä muuttunut kolminkertaiseksi epäonnistujaksi. Olen pyrkinyt aina seuraavaan lapsen kohdalla korjaamaan virheeni, mutta turhaan. Sillä äitipelli on siinä mielessä jännä, että sen säännöt muuttuvat hetkessä.

äitipeli

Raskaus suunnitteilla:

Tämä on hetki, jolloin kaikki alkaa menemään kohti jyrkkää alamäkeä. Olet minkä ikäinen tahansa, teet aina lapset väärässä iässä. Olet liian vanha tai liian nuori. Elämän tilanteesi ei vain sovi lapselle. Onko sinulla koulutus, jos ei, se on hankittava ennen lapsia. Jos taas opiskelit enemmän kuin peruskoulun oppimäärän, kävit kouluja parhaimman lastenteon ajan ja olet nyt liian vanha äidiksi. Etkö hommannut työkokemusta ennen kuin aloit puuhaamaan lasta? Tai vakituista työpaikka? Oletko matkustellut, ryypännyt, riehunut ja ELÄNYT? Tai jos elit nuoruutesi vauhdikkaasti, näit maailmaan ja koit uusia asioita, et osaa pysähtyä, joten sinusta ei ole vanhemmaksi. Entä kauan olet tuntenut tämän isäkokelaan? Tunnetko tämän oikeasti? Ettet vain olisi ryhtymässä yksinhuoltajaksi? Ja onko siitä edes isäksi lapsillesi?

Raskaus:

Oliko se vahinko? Et ole valmis. Suunnittelitko raskautesi? Suunnittelit liikaa, sillä ei kaikki tule menemään suunnitelmien mukaan. Harrastitko liikuntaa raskausaikana? Jos et, kehosi ei kestä synnytystä. Jos taas harrastit, saatoit vahingoittaa vauvaa ylenpalttisella riekkumisella ja stressihormoneille… Noudatitko ruokasuosituksia? Jos et, koet kohtukuoleman, keskenmenon, lapseltasi puuttuu raaja tai sillä on vähintään adhd syntyessään. Jos taas noudatit olet huono äiti, koska stressasit aivan turhasta, sillä maalaisjärki voittaa aina tieteellisen tutkimuksen.

Synnytys:

Onko sinulla synnytyssuunnitelma? Entä oletko valmistautunut synnytykseen, tehnyt harjoituksia ja lukenut synnytyksestä kertovaa kirjallisuutta? Et selviä synnytyksestä, jos et ole viittä vaille kätilö, doula ja 10 kertainen synnyttäjä. Sorruitko synnytyksessä lääkkeelliseen kivun lievitykseen? Et ole kokenut oikeaa synnytystä. Luomusynnytys on pelkkää prassailua, ei kipua tarvitse sietää, sitä vartenhan on lääkkeet keksitty. Kotisynnytys on parempi ja lapselle tapa lempeämpi tulla maailmaan. Otitko riskin ja synnytit kotona? Menikö synnytys sektioon? Sehän ei ole synnytys lainkaan.

Imetys:

Tavoitteena on tottakai 6kk täysimetys lapsentahtisesti, jonka jälkeen imetystä jatketaan kouluikään saakka, koska äidinmaitohan on paras ravinto lapsille. Jokainen kykenee imettämään ja se on vain omaa laiskuutta, jos imetys ei onnistu. Annatko lapselle rintaa joka inahdukseen? Ei kannata, lapsi ei opi ikinä rauhoittumaan itsekseen. Jos imetät ja olet koko ajan lapsessa kiinni, niin sinä vain masennut ja kotisi muuttuu vankilaksi. Luuletko olevasi superäiti joka elää vain lapselleen. Äidit tarvitsee omaakin aikaa, jotta voivat olla hyviä äitejä, lapsille omistautuminen ei tee sinusta hyvää äitiä. On myös itsekästä imettää, koska silloin kukaan muu ei voi hoitaa lasta eikä lapsen sosiaalinen piiri pääse karttumaan. Äidinmaidon korviketta lapselle ei ainakaan kannata antaa, sillä sen takia lapset saavat allergioita, vatsavaivoja ja heistä tulee ylipainoisia. Tuttipullolapset eivät saa tarpeeksi läheisyyttä ja heidän tunne-elämän kehitys häiriintyy. Kiinteiden ruokien aloituksesta ei kannata edes puhua, sillä ne aloitetaan aina väärään aikaan. Lapselle annettu ruoka on aina väärää, oli se itsetehtyä tai purkista, luomua, itse viljeltyä tai sitten vaan ihan tavallista.

Vauva-aika:

Jos lapsella ei ole koliikkia, refluksia ja sataa ruoka-aine allergiaa, et tiedä äitiydestä mitään. Jos lapselle taas on nämä kaikki, olet varmasti tehnyt jotakin väärin ja se on sinun vikasi. Olit liian vanha tai liian nuori. Noudatit liian tarkkaan raskausajan suosituksia, etkä luottanut maalaisjärkeen. Tai vaihtoehtoisesti; olet noudattanut suosituksia ja tässä sitä ollaan. Niin tai näin, olet huono äiti ja vika on sinun!

Lapsuus:

Toteutatko lapsentahtista kasvatusta lastesi kanssa? Naurettavaa, eihän niin ole koskaan aikasemminkaan kasvatettu lapsia. Uskalsitko komentaa lastasi ja asettaa rajat, nyt olet rajoittanut lapsesi elämää aivan liikaa ja tämä tulee kääntymään sinua vastaan joku päivä. Kehtasitko luottaa vapaaseen kasvatukseen, tämä on se tapa jolla tehdään juuri niitä nuorisorikollisia. Leikitkö lapsesi kanssa? Et anna lapsellesi tilaa käyttää omaa luovuuttaan vaan tukahdutat lapsesi. Etkö leiki lapsesi kanssa, olet liian kiinni omassa maailmassa eikä sinulla ole lapsellesi aikaa. Et siis osaa olla lasten kanssa, saati kasvattaa hänestä kunnon kansalaista.

Päivähoito vs. kotihoito:

Lapset pitää hoitaa kotona! Päiväkoti ei ole lasten paikka. Siellä kiertää taudit, eikä siellä ole hoitajilla aikaa lapsille, jotta voisivat huomioida lapsen yksilölliset tarpeet. Hoidit lapsesi kotona, senkin yhteiskunnan elätti! Sinun olisi pitänyt luoda uraa ja maksaa veroja. Lapsesi sosiaaliset taidot eivät pääse kotona karttumaan ja hänestä tulee sulkeutunut. Jos lapsesi ei ole päivähoidossa hänestä tulee aikuisena mummoja hakkaaja introvertti. Veitkö lapsesi hoitoon, vaikka olit itse kotona? Veit toiselta perheeltä päivähoitopaikan, joka sitä oikeasti tarvitsee. Etkö vienyt lastasi hoitoon, vaikka siihen oli mahdollisuus? Uuvutat itsesi jos et ota omaa aikaa. Veitkö kunnalliseen päivähoitoon? Ei olisi kannattanut, siellä ei saa oikeita valmiuksia elämään. Oliko lapsesi yksityisessä päivähoidossa? Luuletko olevasi toisia parempi?

Koulu:Menikö lapsesi tavalliseen kouluun? Väärä valinta! Erikoistuminen aloitetaan jo esikoulusta. Jo silloin katsotaan tuleeko lapsesta lääkäri, kirurgi, lentäjä tai huippujohtaja vai siivooja tai talonmies. Nyt hänellä ei ole enää mitään mahdollisuuksia. Kävikö lapsesi erityiskoulun ja hänen taitojaan on tuettu pienestä pitäen? Luuletko, että lapsesi on nyt jotenkin muita parempi? Hänestä ei ikinä tule suvaitsevainen, jos ei pääse tutustumaan erilaisiin ihmisiin tavallisessa koulussa.

Teini-ikä:

Oliko teillä kotona rajat? Rajoitit lapsesi nuoruutta ja tämä tulee kostautumaan myöhemmin. Lapsesi ei opi asettumaan aloilleen, koska ei ole päässyt elämään nuoruuttaan ja hän tulee kapinoimaan sinua vastaan. Aikuisena hän ei tule koskaan ottamaan sinuun yhteyttä, koska vihaa sinua. Eikö teillä ole kotona teinille sääntöjä ja rajoja? Tai olivatko ne liian löysät? Kaikkihan sen tietää ettei siitä hyvä seuraa. Lapsestasi tulee narkkari ja rikollinen. Jos hyvä tuuri käy pääset kerran kuukaudessa tapaamaan häntä vankilaan. Pahimmassa tapauksessa vietätte hänen hautajaisiaan ennen täysi-ikäisyyttä.

Onneksi olkoon, olet huono äiti! Teet miten vain, olet joka tapauksessa huono äiti. Sinä et yksinkertaisesti voi onnistua tässä hommassa. Ihan mitä vain valikoit, kaikki tulee menemään kuitenkin perseelleen. Joten kannattaisiko jättää ne lapset kokonaan tekemättä? Mutta jos näin teet, olet huono ihminen. Olet itsekäs, koska et ymmärrä Suomessa on vauvavaje. Etkä ollenkaan tajunnut ajatella omia vanhempiasi, koska he varmasti olisivat haluneet olla isovanhempia. Ja mikä tärkeintä, et koskaan pysty olemaan kokonainen, koska vain lapsi tekee sinusta kokonaisen ihmisen. Vain lapsen kautta opit rakastamaan ja tulet empaattiseksi.

Saapuuko joulun jälkeen masennus – 4 vinkkiä kuinka torjua joulun jälkeistä masennusta

”Joulumaasta kuvitellaan paljon kaikenlasta, kuinka toiveet toteutuu ja on niin satumaista…”

Joulua odotetaan ja valmistellaan pitkään ja hartaasti. Näin ainakin meillä. Sitten se joulu on ohi kolmessa päivässä. Kun lahjat on saatu ja avattu, jouluruuat syöty viimeistä murua myöten ja viimeisen kyläpaikan ovi suljettu, on  jouluntaika kadonut. Kaikki toiveet ja odotukset ovat ohi yhdessä silmänräpäyksessä, jäljelle jää vain tyhjyys ja masennus alkaa vallata mielen.

Useat tuntuvat suorittavan joulua. On paljon asioita hoidettavana. On tapahtumia ja juhlia joulun ympärillä. Sukulaisten ja ystävien luona kyläilyä. Rauhallinen ja rentouttava kolmipäiväinen juhla saattaa pitää sisällään enemmän tapahtumia kuin vuoden kiireisin työviikko. Ei ihme, että elämä alkaa vaikuttaa tyhjälle, kun kalenterin sivut huutavat tyhjyyttään joulumenojen jälkeen.

Vapaiden jälkeen on tylsä palata töihin ja pakollisiin rutiineihin. Sosiaalinen elämä kaventuu olemattomaksi, kiitos ruuhkavuosien. Arki tempaa julmasti takaisin. Talous tuntuu olevan todella tiukalla. Joulua ennen rahan kulutus on saattanut lähteä lapasesta ja nyt on matti kukkarossa. Näin ainakin allekirjoittaneella. Ja joka vuosi toistan tämän mokani.

Joulun aikana saadut kilot alkavat ahdistaa. Mässäily kaduttaa, kun housujen vyötärö kiristää. Ulkona oleva pimeys vetää mielen maahan ja päivän ainoan valoisan hetken saa viettää töissä. Pimeys ei houkuta lähtemään lenkkipoluille karistamaan jouluna saatuja kiloja. Joten ei varmasti ole ihme, että joulun jälkeen kiireiden loputtua mielen valtaa masennus.

Joulun jälkeinen masennus on monelle todellinen ongelma. Onneksi tätä masennusta voi ehkäistä tai ainakin lievittää seuraavilla keinoilla.

1.  TEE SUUNNITELMA

Laadi itsellesi viikkosuunnitelma. Pohdi missä voisit käydä tai onko kotona tekemättömiä asioita, jotka voisit hoitaa? Tammikuussa on hyvä hetki aloittaa uusi harrastus, joka täyttää päivien tyhjää aukkoa. Jos rahatilanne antaa periksi suunnittele lomareissua esimerkiksi talvilomaviikolle. Kun on jotain uutta mielekästä odotettavaa ja tekemistä sopivasti, niin mieliala pysyy virkeänä. Meillä aletaan pikku hiljaa siirtää katsetta kohti kevään lapinmatkaan. Tammikuun aikana virittelemme myös aikuisten välistä leikkimielistä kilpailua ”kesäkunnosta”, jossa tavoitteena on pudottaa kevään aikana 5% painosta sekä nostettua yleiskuntoa.

2. LÄHDE LIIKKEELLE

Masentuneena ei tee mieli liikkua, mutta jos saat itsesi ylös sohvan nurkasta ja liikkeelle, niin mieliala alkaa kohentua. Tapaa ystäviä ja sukulaisia ja ala harrastamaan liikuntaa. Liikunta tuottaa endorfiineja, jotka tuottavat mielihyvää ja parantaa mielialaa. Liikunta auttaa jouluna syötyjen kilojen kadottamisessa, jotka saattavat painaa mieltä. Tämä onkin yksi syy, minkä takia kuntosalit ja liikuntakeskukset täyttyvät tammikuussa uusista jäsenistä. Itsekin olen sinne suuntaamassa, heti huomenna… Tänään vielä syödään vatsat täyteen herkkuja.

3. KATSO MITÄ SYÖT

Terveellisen ruokavalion on todettu parantavan mielialaa. Ja kuten jo on todettu, joulun aikainen mässäily aiheuttaa harmitusta, niin ei sitä toimintaa kannata enempää jatkaa. Ylenpalttinen syöminen jouluna ei kuitenkaan ole vaarallista, kunhan se ei jää pysyväksi tavaksi toimia. Joten viimeisten joulukarkkien kadottua vatsan uumeniin on aika laittaa syömiset takaisin ruotuun. Tähän auttaa, kun tekee  seuraaville parille viikolla ruokalistan ja pysyy siinä. Meillä on jo pitkään suunniteltu viikonruoka lista aina etukäteen, jotta ruokailuissa pysyy jokin järki eikä sorruta pikaruokaan. Kun pääsee takaisin kunnolliseen ruokailurytmiin, pienet lipsahdukset eivät haittaa.

4. HOIDA TALOUS KUNTOON

Yksi syy miksi monet kokevat joulun jälkeen masennusta, on huoli omasta taloudesta. Joulu on saattanut aiheuttaa paljon ylimääräisiä kuluja, kuten minulle, ja budjetti mennyt sekaisin. Sen sijaan, että huolehtisi pankkitilin saldosta, kannattaa istua alas ja selvitää taloudellinen tilanne. Tilanne saattaa aiheuttaa ahdistusta, mutta kun suunnittelee huolellisesti seuraaville kuukausille budjetin, tulee tilanne helpottumaan. Silmien sulkeminen tulee pidemmällä aika juoksulla vain pahentamaan tilannetta. Laskujen saajien kanssa voi aina neuvotella maksuaikaa. Uskon, että jokaisessa taloudessa löytyy säästökohteita, ne pitää vain kaivaa esiin. Nyt onkin oiva tilaisuus tutkia omaa rahankäyttöä ja laatia kunnon suunnitelma sekä pohtia missä kohdissa voisi hieman säästää.

Näillä keinoilla olen saanut torjuttua joulun jälkeistä masennusta. Pahinta on, jos jää liian pitkäksi aikaa paikalleen. Mitä kauemmin on tekemättä mitään, sitä vaikeampi on päästä taas takaisin liikenteeseen ja mieli mustuu entisestään. Minulla onkin jo paljon uutta odotettavaa ja uusia suunnitelmia ensi vuodelle. Palataan niihin myöhemmin. Mutta nyt nautitaan vielä jäljellä olevasta joulusta täysillä.

Jouluisin terkuin,

Kati