Hae
Koivulan Emäntä

Huonompi kuin muut? – Kuinka päästä eroon alemmuuskompleksista

Tiedättekö sen tunteen, kun kuvittelee ettei ole yhtä hyvä kuin muut? Ne kuuluisat muut tyypit osaavat paremmin kirjoittaa, laittavat parempaa ruokaa, pukeutuvat paremmin, ovat kauniimpia, hoikempia ja lähes täydellisiä kaikessa. Kaikilla tuntuu olevan jokin erityistaito, toisilla useampikin. Sinulla ei mitään.

Työhaastattelussa pahin kohta on, kun kysytään erityistaitoja ja miksi juuri sinut pitäisi valikoida niiden satojen muiden joukosta. Niin miksi juuri sinut valittaisiin? Hakijoiden joukossa on ihan varmasti paljon parempia ja enemmän kokemusta omaavia hakijoita kuin sinä. Sinähän olet vain sinä. Et oikeastaan mitään. Sinä kuitenkin pystyisit hoitamaan homman. Et ehkä loistaisi työyhteisön kirkkaimpana tähtenä, mutta olisit mukana pelissä. Eikö myös sellaisille tekijöille ole tarvetta?

Minä en ole erityisen hyvä missään. Osaan vähän kaikenlaista, mutta missään asiassa en loista. Olen se kuuluisa keskinkertaisuus, jos en aina nyt sitäkään. En ole hyvä, mutta en huonokaan. En osaa nimetä vahvuuksiani, enkä luetella taitojani. Tunnistan heikkouteni, mutta en halua niistä puhua, koska en halua jäädä tarkkailun alaiseksi.

Haluaisin koko ajan olla parempi. Piiskaan itseäni jatkuvasti parempaan suoritukseen, mutta koskaan en ole kuitenkaan täysin tyytyväinen. Aina jossain on joku, joka on huomattavasti parempi ja saa minun yritykseni näyttämään epätoivoiselta sähläykseltä. Ainakin omissa silmissäni. Kova itsekriittisyys, häpeä, pelko sekä uskonpuute varjostavat onnistumista. Näiden vuoksi usein yritykset ovat jo valmiiksi tuomittuja epäonnistumaan. Jos joskus onnistun jossain, niin ajattelen että olisin voinut kuitenkin olla parempi. En ehkä kuitenkaan yrittänyt tarpeeksi? Jäikö kuitenkin jokin asia huomaamatta? Onnistumisen täytyi olla silkkaa tuuria ja rimaa oli vain hetkeksi laskettu. Enhän minä ole hyvä?

Olen asettanut itselleni tavoitteen päästä alemmuuskompleksista eroon. Tai ainakin saada valettua itseeni enemmän uskoa itseeni ja omaan onnistumiseeni. Minä olen monessa asiassa hyvä, minun tulee vain uskoa itseeni ja päästettävä irti häpeän pelosta.

Kuinka tästä alemmuuskompleksista voi päästä eroon?

Ihan ensimmäiseksi on lakattava vertaamasta itseään muihin. Tämä on helpommin sanottu kuin tehty, mutta kun myöntää elämän realiteetit, niin ollaan jo askeleen lähempänä onnistumista.  Aina tulee olemaan joku, joka on parempi kuin sinä, joten vertaaminen on turhaa. Sillä ei ole merkitystä. Sinä voit olla hyvä ja loistava vaikka joku muukin on samassa asiassa. Toisten taidot ja onnistumiset eivät ole itseltä pois. Vai mitä?

Toiseksi pitää uskoa omaan tekemiseen. Jos sinä et usko omaan juttuusi, niin miksi kukaan muukaan uskoisi? Kun uskot siihen mitä teet, olet jo melkein onnistunut. Usko saa sinut yrittämään ja pistämään parastasi. Aina voi kehittyä omassa tekemisessä paremmaksi ja oppia uusia juttuja. Maailma muuttuu ja kaikki kehittyy, niin sinäkin.

Viimeisänä arvosta itseäsi ja omaa tekemistäsi. Unohda se, mitä muut ajattelevat, tärkeintä on mitä itse ajattelet. Jos oma arvostus puuttuu, niin tekemisellä ei ole merkitystä. Jos jossain asiassa haluaa olla hyvä tai loistava, siihen pitää laittaa itsensä likoon ja arvostaa omaa yritystä. Unohda turha itsekriittysyys, arvosta itseäsi juuri sellaisena kuin olet.

Kun sitten onnistut jossain, niin onnittele itseäsi: Sinä onnistuit, yes! Loppuviimein oman onnistumisen esteenä seisot ainoastaan sinä itse.

Aurinkoista viikonloppua kaikille!

Kati

Ps. Jos sinulta puuttuu lapsimessulippu, niin voit voittaa sellaisen Koivulan emännän facebookissa sekä instagramissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *