Hae
Koivulan Emäntä

Miksi kouluruoka ei maistu?

Joululomat lusittu ja koululaisilla alkoi koulu. JEE! Teini tekee päivisin jotain muutakin, kuin makaa pimeässä huoneessa kännykkä kädessä ja kyselee mitä tänään syötäisiin. 

Muutama päivä arkista aherrusta takana ja meillä alkoi jälleen narina, kuinka kouluruoka on pahaa ja viikkorahaa pitäs saada enemmän. KAIKKI kaverit saa enemmän käyttörahaa viikossa ja KAIKKI kaverit käy ostamassa välitunnilla kaupasta ”ruokaa”. Eikä KUKAAN kouluruokaa syö! Joopa joo… Niin meidän teini on ilmeisesti Suomen ainoa lukiolainen, joka joutuu syömään kouluruokaa. Jep jep.

Kouluruoka! Kaikki vihaa sitä, mutta onko siinä oikeasti mitään vikaa? Onko se kouluruuan vihaaminen sitä, että se on yleisesti opittu tapa? Vihataanko kouluruokaa vain tavan vuoksi? Vain siksi kun KAIKKI muutkin vihaa? Vaikeaa toki on teini-ikäisenä sanoa eriävää mielipidettä, vaikka ruuasta tykkäisi. En itsekään kehdannut teininä tunnustaa, että kaalilaatikko on mielestäni tosi hyvää, oikeastaan lempiruokaa, kun kaikkien kavereiden mielestä se oli hirveää. Niin tuli esitettyä useita, että kaaliruuat ovat hirveintä mitä tiedän. Järjetöntä!

Päiväkotien, koulujen, vanhainkotien sekä laitosten ruoka on ollut viime vuosina useasti tapetilla. Ruuan laatua moititaan, ruokaa on liian vähän tarjolla, eikä se ole tarpeeksi monipuolista. Ruokavalioiden huomioiminen on aivan lasten kengissä useimmissa paikoissa. Mutta onhan se haastavaa (oikeammin mahdotonta) rakentaa 10 eri ruuat, suunnitella ne monipuolisiksi ja tarjota vielä kaikki tarpeellinen siinä yhdessä ateriassa. Keskutelussa usein unohdetaan mainita, että koulu- tai päiväkotiruuan tulee vain täydentää YHDEN aterian osalta lapsen päivittäistä energiansaantia. Ei olla se ainoa ateria, vaikka toki näin on joidenkin lasten kohdalla.

Tänä päivänä kouluruoka maksaa keskimäärin n. 1€/oppilas, riippuen kunnasta. Hinta kuulostaa erittäin pienelle, mutta kannattaa ottaa huomioon, ettei koulut ja suurtalouskeittiöt maksa ruuasta lähellekään niin paljoa kuin tavallinen kuluttaja. Koulujen ruokalat ovat kilpailuttaneet tavarantoimittajat ja saavat suuret ruoka määrät huomattavasti kuluttajahintoja edullisemmin. Ja kun katsoo koulujen ruokalistoja niin aika ihmeitä on sillä rahalla sinne loihdittu.

Esimerkki koulun viikon ruokalistasta:

  • MA Kasvispihvi, kylmä- tai lämminkastike, perunasose/peruna, keltainen salaatti
  • TI Kebab lihakastike, riisi, kaali-hernesalaatti
  • KE Jauhelihalasagnette, punainen melonisalaatti
  • TO Kermainen kalakeitto, ruisrouheleipä, kurkku
  • PE Makkarakastike, peruna, porkkanaraaste
Kouruoka / ruokala
Kuva: Pixabay

Ja tämän meidän teini haluaa korvata millä? Karkilla? Sipseillä? Pikaruualla? En usko sekunttiakaan, että sieltä kaupasta käytäisiin ostamassa hedelmiä tai salaattiateria. Olenko oikeasti hirviö-äiti, joka ei nyt vaan ymmärrä? Onko nykynuoret niin tottuneita syömään epäterveellisesti, että perusruoka (joka saattaa olla melko vähämausteista) on pahaa? Onhan se näin, että jos minullekin annettaisiin vaihtoehto syödä joko suklaata tai kesäkeittoa, niin valikoisin suklaan. Mutta kysymys ehkä kuuluukin, tarvitseeko vaihtoehtoa antaa? Vanhempina teemme sen päätöksen, onko sillä lapsella mahdollisuus korvata kesäkeitto suklaalla.

Kyllä myönnän, ettei se kouluruoka aina ole herkkua, mutta ei kaikesta voi tykätä. Väitän kuitenkin, että koulusta saatu ruoka on satavarmasti terveellisempää ja ravitsevampaa, kuin se ”ruoka” jota nuoret käyvät kaupasta hakemassa. Joten aion jatkossakin olla tässä asiassa tiukkis, enkä nosta viikkorahaa. En ainakaan tällä verukkeella. Niin kauan kun kouluruoka on ilmaista, täytyy se etu käyttää hyödyksi.

Onko kouluruoka oikeasti pahaa? Vai onko se vain teinien korvien välissä? Vai olemmeko vain kuulleet liikaa kauhutarinoita klimppisopista ja räkävelleistä, että olemme jääneet mielikuvan vangeiksi? Mitä mieltä sinä olet? Söisitkö kouluruokaa?

Saanko toivottaa taas kosteaa joulua?

Kuuluuko alkoholi jouluun? Onko perinne aina tarjota pyhänä alkoholipitoisia juomia? Myös silloin kun lapsia on paikalla? Kuinka paljon alkoholia voi nauttia?Onko siitä mitään haittaa? Viini tuntuu kuuluvan perinteikkäästi jouluun. Taisi ne itämaan tietäjätkin jo aikanaan viedä lahjaksi viiniä, kun menivät katsomaan seimessä nukkuvaa ihmettä. Joten kai se alkoholi tai ainakin viini kuuluu jouluun. Onko joulu sitten aikuisten vai lasten juhla? Se varmaan riippuu keneltä asiaa kysytään ja millaiset taustat on. Meille joulu on ehdottomasti lastenjuhla. Kuuluuko silti lotrata sillä alkoholilla?

Valkoviiniä, punaviiniä, terästettyä glögiä, minttukaakao ja ehkä vielä piparilla maustettu Irish coffee jälkiruuaksi. Juomaa jokaiseen makuun ja tilanteeseen sopivaa. Joulupöytää kattaessa nautitaan mukillinen tai kaksi glögiä, herätellään hieman ruokahalua. Salaa lorautetaan sekaan vodkaa tai punaviiniä, ihan vain lämmikkeeksi. Kalan kanssa nautitaan muutama sentti valkoviiniä. Laatikot ja kinkku vaativat täyteläisemmän punaviinin palan painikkeeksi. 16cl muuttuu 24cl ja huomaamatta täyttyy koko lasi melkein piripintaan. Jälkiruuaksi vielä jokin ihana makea drinkki. Hyvät yöt toivotellaan terästetyllä glögillä. Muuttuuko valkea joulu kosteaksi jouluksi?

Kuinka paljon juhlan kunniaksi voidaan nauttia alkoholia, jotta se on vielä ok?Missä menee raja?  Alkoholilla toivotetaan tervetulleeksi, se toimii aperatiivina, ruokajuomana ja jälkiruokana. Yömyssyä unohtamatta. Viime jouluna laskimme, että yksistään aattona upposi päivän aikana seitsemän annosta alkoholia. Se on aika paljon se, vaikka määrä on pikku hiljaa ruokailujen yhteydessä nautittu. Eli kyllä siinä on humalassa oltu, vaikka kuinka väittäisi muuta.

Sitä aina ei huomaa juodessa
Että joulu on kerran vuodessa
Ja Aulikki tädin kotiviinistä
Koko suku jouluaattona kännissä
Jouluaattona kännissä

Leevi and the leavings: Jouluaattona kännissä

ANNA LAPSELLE RAITIS JOULU

Lapsi odottaa joulua ja hän haluaa olla mukana rakentamassa mukavia yllätyksiä. Lapsen ilo on aitoa. Epämiellyttävä totuus kuitenkin on, että monen lapsen juhlatunnelma loppuu aikuisen alkoholin käytön vuoksi. Lasten hyvä joulu taataan vain aikuisen turvallisella läsnäololla.

Joulu on hyvä mahdollisuus opetella juhlatunnelman luomista ilman päihteitä ja opettaa taito myös lapsille. Joulu on lasten juhla ja lapsuuden joulumuistot kestävät koko eliniän. Antakaamme jokaiselle lapselle raitis joulu! (Anna lapselle raitis joulu -kampanja)

Tarvitseeko tällaisesta itsestään selvästi asiasta joka vuosi muistutella? Niin, luulin että ei. Silti monet lapset saavat kokea kostean joulun. Siinä missä aikuiset ajattelevat, että ei se muutama lasi haittaa, tai pitkällä aikavälillä juominen vaikuta mihinkään, niin kyllä se lapsi huomaa aikuisen muuttuneen käytöksen. Puhe muuttuu, ääni nousee, liikkeet muuttuu ja aikuisen tuoksu muuttuu. Pienestä ihmisestä humalainen ihminen on pelottava, koska on arvaamaton ja usein äänekäs, eikä yhtään niin kuin tavallisesti. Ei taida olla lapsella kivaa?

Meidän perheessä kohtaa kaksi erilaisen kasvatuksen saanutta vanhempaa. Suurimman eroavaisuuden meidän ajatusmaailmaan tuo alkoholi. Toisen mielestä Eurooppalainen alkoholikulttuuri on oikea tapa, toinen taas kannattaa nollatoleranssia vedoten omiin lapsuuden kokemuksiin. Tämä aiheuttaa toisinaan parisuhteessamme kriisitilanteita, varsinkin juhlapäivinä. Onneksi olemme kumpikin sitä mieltä, että lasten ei tarvitse nähdä humalaisia ihmisiä. Olemme vuosien saatossa päässeet sopimukseen, että lasi tai kaksi viiniä tai muuta alkoholipitoista juomaa voi ottaa, kun lapsia on seurueessa. Varsinkin kun toinen vanhemmista on selvä. Kotona oman porukan kesken viinit eivät päädy lainkaan pöytään. Ja tänä jouluna olemme aaton kotona: me ja lapset.

”Jos jätetään viinit pois joulupöydästä, niin mitä sitten juodaan?”

”No, kraanasta tulee ihan juomakelpoista vettä. Coca-colahan on myös ns. virallinen joulujuoma. Niin, ja glögiäkin saa alkoholittomana. Ja jos pakko saada viiniä, niin niitäkin saa alkoholittomina.”

”Mitä me sitten tehdään, jos ei saa juoda?”

”Leikitään, pelataan ja ulkoillaan. Syödään ja katsotaan elokuvia. Voidaan tehdä ihan mitä vain ja meillä on varmasti ihan yhtä hauskaa. Ehkä jopa hauskempaa.”

Toivotan kaikille raitista joulua <3

Kati