Hae
Koivulan Emäntä

Vuonna 2019 minä…

Uusi vuosi, uudet kujeet, uudet haasteet ja uudet tavoitteet. Uusi vuosi on täynnä lupauksia, toiveita ja odotuksia paremmasta. Uusi vuosi on uuden alkua. Tai ainakin niin kuvitellaan. Suunnitellaan ja luvataan, mutta kun vuosi on vaihtunut ja arki alkanut, unohtuvat hienot suunnitelmat ja pyhät lupaukset.

Näin ainakin minulle on käynyt joka kerta. Suunnitelmat on tehty hetken mielijohteista ja olen asettanut itselleni liian kovat tavoitteet, joihin pyrkiminen on vaatinut aivan liikaa voimavaroja sen hetkisessä elämässäni. Viimeiseen kolmeen vuoteen en ole uutena vuotena luvannut mitään, en tehnyt erikoisempia suunnitelmia enkä asettanut tavotteita. Nyt kuitenkin päätin rikkoa tämän ja olen tehnyt tälle vuodelle suunnitelman.

Vuonna 2019 minä:

Opettelen elämään terveellisesti

Olen vuoden 2013 jälkeen nostanut painoani huimat 20kg ja kasvattanut vaatekokoani kolmella koolla. Muuttunutta ulkomuotoani olen selitellyt raskauksilla, imetyksellä sekä kiireisellä arjella. Toisin sanoen tekosyillä. Todellisuus on, että olen kroonista väsymystäni yrittänyt korjata herkuilla. Olen herkutellut aamusta iltaa, salaa ja vähemmän salaa.

Nyt myönnän, että tapani on saanut minut entistä väsyneemmäksi ja tuntemaan itseni koko ajan huonommaksi. En ole piristynyt eikä mieleni ole kohonnut älyttömällä herkuttelulla. Joten nyt tähän tulee piste. Joulusuklaat on syöty ja herkut raivattu pois kaapista. Jatkossa minulla on vain kerran viikossa karkkipäivä. Ei yhtään useammin.

Liikunta säännölliseksi osaksi arkea

Lasten syntymän jälkeen liikunta on muuttunut epäsäännölliseksi. Tai oikeammin se on loppunut kokonaan, jos ei lasketa kävelymatkaa kerholle sekä nopeita koiran lenkityksiä. Muuta liikuntaa ei ole ollut ja sen kyllä huomaa.

Vuonna 2019 alan jälleen käymään salilla, vähintään kaksi kertaa viikossa. Olen äiti ja ansaitsen edes sen verran omaa aikaa. Lisäksi koska olen äiti, joka sairastaa ms-tautia saliharjoittelu on minulle entistäkin tärkeämpää, jos haluan pitää liikuntakykyni mahdollisimman pitkään. Tämän lisäksi aion tehdä joka päivä vähintään viiden kilometrin kävelylenkki koiran kanssa. Iso koira tarvitsee paljon liikuntaa. Ja kirsikkana kakkuun suunnittelemme lasten kanssa yhteisen jumppahetken jokaiseen päivään. Tämä voi sisältää vähän joogaa, venyttelyä ja lihaskuntoa tai vaikka tanssimista, pääasia, että teemme sitä yhdessä lasten kanssa.

Käsitöitä, valokuvausta ja lukemista

Vuonna 2019 joka kuukausi valmistuu minun käsistä jonkinlainen käsityö. Se voi olla villasukat, verhot taikka meikkipussi. Mutta joka kuukausi aion pyhittää käsitöille aikaa, sillä rakastan niiden tekemistä. Ihanaa nähdä mitä omat kädet saa aikaiseksi.

Valokuvaamisesta on tullut minulle intohimo ja nyt aion sitä entistä enemmän kehittää. Joka kuukausi aion ottaa uuden tekniikan haltuun. Se voi olla henkilö- tai luontokuvausta se voi liittyä kuvankäsittelyyn, sommitteluun, kuvakulmiin tai kuvatyylilajiin. Vuonna 2019 tulen kuvaamaan ja paljon. Se toivottavasti tulee näkymään myös täällä blogissa entistä enemmän.

Olen jo usean viikon ajan vaihtanut tv:n kirjaan. Tätä aion jatkaa. Entistä vähemmän tv:tä enemmän kirjoja. Tavoitteena on lukea yksi ei-opiskeluun liittyvä kirja kuukaudessa. Ei mahdoton tehtävä tällaiselle himolukijalle. Blogilla tulemme varmaan näkemään kerran kuukaudessa kirjasuosituksia.

Opinnot

Viime vuonna aloitin seksuaaliterapeutin opinnot. Opinnot viennyt minut täysin mukanaan. Tiedän viimein löytäneeni sen oman juttuni. Suunnittelen jo miten voin syventää ja lisätä omaa ammattitaitoani. Haaveilen tantra-ohjaajan sekä tunnekeskeisen pariterapian koulutuksesta. Keväällä aloitan valokuvaterapia ohjaajan koulutuksen. Eli paljon on tulossa.

Vuosi 2019…

On oman kehittymisen ja hyvinvoinnin vuosi. Teen asioita, joista nautin ja kehitän omia vahvuuksiani. Tutustun itseeni uudelleen ja toivottavasti löydän uusia asioita ja ehkä piilossa olevia taitoja. Liikun ja syön hyvin ja terveellisesti. Opin jälleen rakastamaan itseäni.

Tärkeintä tulevassa vuodessa kuitenkin on, että aiomme tehdä perheenä entistä enemmän yhdessä asioita ja nauttia toistemme seurasta. Matkustelemme, leikimme ja liikumme.

Tästä tulee hyvä vuosi!

Äitiblogi, Vauvablogi, Perheblogi, Lifestyle, Ruoka- ja leivontablogi, Sisustus, seksuaalisuus, Koivulan emäntä

Takaisin täällä — Vapaana kuin taivaan lintu

Nyt on yksi aikakausi elämässäni taas päättynyt. Tuntuu omituiselle. Ehkä hieman tyhjälle. Samaan aikaan, kun helpotuksen aallot hyökyvät ylitseni, tunnen surua ja haikeutta. Pääasiallinen tunne on kuitenkin helpotus.

Olin kuvitellut, että bloggaaminen ison median alla olisi upeaa. Toki se olisi voinut ollakin, mutta ei minulle. Kun katsoin lapseni valokuvaa saitilla, alkoi rintaani puristaa. En halua tehdä tätä enää, ei tämä ollutkaan unelmani. Olin sokaistunut menestykselle ja kuvittelin haluavani kuuluisuutta. En minä sitä näin halunnut.

Aloin miettimään jokaista sanaani. Pelkäämään arvostelua ja ikäviä kommentteja. Mitä enemmän jaoin perheestäni, avasin sydäntäni ja tunteitani, tunsin haavoittuvaisuuteni. Altistin lapseni arvostelulle. Aloin pohtimaan mitä ja missä jaan asioita lapsista ja oikeuttani tähän.

Samaan aikaan minun piti miettiä mitä minulta halutaan. Perhe ja lifestyle tarinoita. Elämänmakuisia postauksia tosi elämästä. Tarinoita, joita olin kirjoitellut. Mutta en ollutkaan tiennyt miltä tuntuu kirjoittaa tarinat jollekin toiselle.

Kaduin. Kuka minä olen päättämään lapseni julkisuudesta? Antamaan toisen päättää missä ja milloin tarinani jaetaan. Otan takapakkia. Palaan takaisin juurilleni.

”Tänään on koko elämäni ensimmäinen päivä” — sanotaan. Sellainen tunne minulla on nyt. Blogini tuntui useamman kuukauden riippakivelle, into puuttui ja tunsin syyllisyyttä. Nyt olen pakoista vapaa ja saan tehdä mitä haluan.

Kokemus oli hyvä ja opettavainen. Opin itsestäni uutta. Nyt on hyvä jatkaa ja mennä eteenpäin. Muuttua ja muovautua paremmaksi.

Blogini tulee muuttumaan. Vähitellen pala kerrallaan. Luvassa on edelleen tarinoita elämästä, reseptejä syvällisiä pohdintoja kaikesta maan ja taivaan välillä. Mikään ei tule muuttamaan, mutta samalla kaikki muuttuu. Toivottavasti parempaan suuntaan.

❤️ Kati